Kehotärinällä ymmärretään maalla, merellä tai ilmassa liikkuvasta koneesta sen kuljettajaan tai käyttäjään jalkojen ja istuimen kautta välittyvää tärinää. Pitkäaikaisen kehotärinäaltistuksen tiedetään aiheuttavan terveyshaittoja kuten alaselän kipuja. Tarkkaa mekanismia, miten terveyshaitat syntyvät, ei tunneta. Tiedetään kuitenkin, että tärinän taajuus ja voimakkuus ovat kaksi vaikuttavinta tekijää. Myös mm. henkilön ominaisuudet vaikuttavat terveyshaittojen kehittymiseen.
EU:n tärinädirektiivissä 2002/44/EY ja sen pohjalta muodostetuissa kansallisissa säädöksissä on annettu kaksi arvoa, joiden pohjalta työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin liiallisen tärinäaltistuksen estämiseksi. Niin kutsutun toiminta-arvon ylittyessä työnantajan on laadittava mm. tärinäntorjuntaohjelma ja raja-arvon ylittyessä keskeytettävä tärinälle altistuminen. Arvot on suhteutettu päivittäiseen kahdeksan tunnin työaikaan.
Altistuksen toiminta- ja raja-arvot perustuvat ISO 2631-1 -standardin mukaiseen kiihtyvyyden taajuuspainotetun rms-arvon laskemiseen. Myös itse mittausmenetelmä on standardoitu. Sen mukaisesti mittaus suoritetaan ihmisen ja istuimen väliseltä rajapinnalta. Käytettävä anturirakenne on noin 10 mm paksu ja 250 mm halkaisijaltaan oleva kumi- tai muovikiekko, jonka keskellä on paikka kolmiakseliselle kiihtyvyysanturille. Kooltaan laaja anturirakenne vaikuttaa väistämättä istuimen pehmusteen normaaliin käyttäytymiseen ja istumamukavuuteen. Nykyinen anturointiratkaisu onkin tarkoitettu pääasiassa lyhytaikaisiin mittauksiin. Tärinästä johtuvat sairaudet kehittyvät kuitenkin pitkän ajan kuluessa, minkä vuoksi jatkuvan ja yksilöidyn mittaustiedon saaminen tärinälle altistuvien henkilöiden työoloista olisi ensisijaisen tärkeää. Samalla se mahdollistaisi myös haitallisten työjaksojen ja toimintatapojen havaitsemisen ja niihin puuttumisen.
Kajaanin ammattikorkeakoulussa on tehty usean vuoden ajan kehotärinän tutkimusta ja mittausteknologian kehittämiseen liittyvää työtä. Tutkimuksen keskeisimmät tavoitteet liittyvät personoitavan jatkuva-aikaisen mittausteknologian kehittämiseen. Standardianturille vaihtoehtoisten lähestymistapojen lisäksi tarvitaan ratkaisuja tiedon keruun, siirron, analysoinnin, visualisoinnin ja varastoinnin alueilla.
Tekes-rahoitteisen Tärviö-projektin toteutus vuosina 2006-2007 tapahtui yhteistyössä Oulun yliopiston Mittalaitelaboratorion kanssa. Projektin rahoitukseen osallistuivat Ebsolut Oy, Ponsse Oyj ja Sunit Oy. Vuosille 2008-2010 ajoittuva Mewex-projekti toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston Mittalaitelaboratorion ja CWC:n kanssa. Projektin rahoitukseen osallistuvat Normet Oy, Ponsse Oyj, Sandvik Mining and Construction Oy, Valtra Oy Ab ja VTI Technologies Oy.
p. 044 710 1007
etunimi.sukunimi@kajak.fi projekti-insinööri Katja Karjalainen
p. 044 710 1313
etunimi.sukunimi@kajak.fi